Hankintalaki muuttui – muutos astui voimaan 1.6.2024

Hankintalaki muuttui. Muutos pidentää KKV:n ajallista toimivaltaa puuttua laittomiin suorahankintoihin.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mahdollisuudet valvoa ja puuttua laittomiin suorahankintoihin paranevat merkittävästi tuoreen hankintalain muutoksen myötä. Tämä muutos pidentää KKV:n ajallista toimivaltaa tehdä seuraamusesityksiä kielletyistä suorahankinnoista kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen. Uudistus astui voimaan 1.6.2024 ja sillä on merkittäviä vaikutuksia myös hankintayksiköiden kannalta.

Muutoksen tarpeellisuutta perustellaan hallituksen esityksessä (HE 102/2023 vp) muun muassa sillä, että aiempi kuuden kuukauden määräaika oli usein käytännön valvontatoiminnassa liian lyhyt.

Uuden hankintalain 141 § mukaan KKV voi jatkossa tehdä markkinaoikeudelle esityksen seuraamusten määräämiseksi laittomista suorahankinnoista 12 kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä. Tämä antaa virastolle enemmän aikaa selvittää ja käsitellä epäilystä herättäviä hankintatapauksia. Lisäksi viraston tekemät selvitykset katkaisevat määräajan kulumisen, jolloin määräaika alkaa kulua alusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että KKV on aloitettava hankinta-asian selvittäminen viimeistään vuoden sisällä hankintasopimuksen tekemisestä, ja koko selvitystyöhön saa kulua enintään 12 kuukautta.

Hankintalain mukainen suorahankintailmoitus kannattaa

Hankintayksiköiden on entistä tärkeämpää varmistaa, että ne perusteltuja suorahankintoja tehdessään julkaisevat hankintalain mukaisen suorahankintailmoituksen HILMA-järjestelmässä. Suorahankintailmoituksen tekeminen voi osoittautua hankintayksikön oman toiminnan ja projektien sujuvan etenemisen kannalta ensiarvoisen tärkeäksi. KKV ei pääsääntöisesti voi tehdä esitystä markkinaoikeudelle, mikäli hankintayksikkö on julkaissut asianmukaisen suorahankintailmoituksen.

Mikäli ilmoitus on ilmeisen puutteellinen tai virheellinen, KKV voi silti tehdä esityksen markkinaoikeudelle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos ilmoitus koskee olennaisesti erilaista hankintaa kuin mitä suorahankintana ollaan toteuttamassa tai jos ilmoituksesta eivät käy ilmi syyt suorahankinnan tekemiselle. Ilmoitus ei ole kuitenkaan ilmeisen puutteellinen tai virheellinen pelkästään siitä syystä, että esitetyt suorahankintaperusteet voidaan kyseenalaistaa.

Hallituksen esityksen mukaan hankintadirektiivien mukainen valvontatoiminta edellyttää, että viranomaisilla on riittävä aika selvittää tosiseikat ja kuulla asianosaisia. Vuoden määräaika mahdollistaa tämän erityisesti monimutkaisissa tapauksissa, joissa hankintasopimuksen tai sopimusmuutoksen tekemisestä on kulunut yli kuusi kuukautta. Uuden lain mukaan KKVn tekemää esitystä ei voida tehdä, jos asia on jo ratkaistu markkinaoikeudessa valituksen johdosta. Tämä ehkäisee tilanteet, joissa samaa suorahankintaa koskeva valitus olisi jo vireillä markkinaoikeudessa tai markkinaoikeus olisi ehtinyt käsitellä asian ennen KKV:n esityksen tekemistä.

Lainmukainen ja läpinäkyvä suorahankinta

Muutoksella parannetaan merkittävästi KKV:n mahdollisuuksia havaita ja puuttua laittomiin suorahankintoihin, mikä edistää julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä ja lainmukaisuutta. Laajennettu toimivalta mahdollistaa perusteellisemman ja kattavamman selvitystyön, mikä vähentää riskiä, että laittomia suorahankintoja jää havaitsematta ja sanktioimatta. Lisäksi muutoksella sujuvoitetaan hankinta-asian käsittelyä markkinaoikeudessa. Muutos toivon mukaan edistää julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä varmistaa julkisten varojen tehokkaan käytön. Hankintayksiköiden on tärkeää noudattaa suorahankintailmoitusten julkaisua koskevia velvoitteita, sillä asianmukainen ilmoitus voi suojata myös yksikköä vakavimmilta seuraamuksilta.

Toni Tainio

Jaa artikkeli
Ajankohtaista