Hankintavalitus, hankintaoikaisu vai molemmat?

Hankintavalitus, hankintaoikaisu vai molemmat? Keskeiset erot ja vinkit mahdolliseen muutoksenhakuprosessiin.

Tarjouskilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on hankintalain mukainen oikeus hakea muutosta hankintapäätökseen. Asianosaisasema voi joskus muodostua myös potentiaalisille tarjoajille. Kun julkiset hankinnat eivät suju odotusten mukaisesti, tarjoajille avautuu kaksi väylää hakea päätökseen muutosta: hankintaoikaisun pyytäminen hankintayksiköltä tai valituksen tekeminen markkinaoikeudelle.

Näiden mahdollisuuksien tiedostaminen ja erojen ymmärtäminen on tärkeää tarjoajayritykselle. Huonosti hoidetut muutoksenhakuprosessit voivat merkittävästi vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan ja tuoda turhia kustannuksia sekä mainehaittaa.

Näiden kahden prosessin ymmärtäminen auttaa valitsemaan oikean toimintatavan ja hallitsemaan riskejä tehokkaasti. Tarjoaja voi toisistaan riippumatta tehdä joko oikaisun tai valituksen taikka päätyä tekemään molemmat.

Muutoksenhakuaika sekä valitus- että oikaisuasiassa on 14 vuorokautta, ja se alkaa siitä päivästä, kun hankintapäätös on annettu tiedoksi. Tiedoksiantotapa vaikuttaa siihen, miten muutoksenhakuaika katsotaan alkavaksi. Erityisen tärkeää on perehtyä päätöksen liitteenä oleviin muutoksenhakuohjeisiin, jotta mahdollinen muutoksenhakutoimi tehdään oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti.

Alla on käsitelty lyhyesti näiden muutoksenhakuprosessien yleispiirteitä ja eroja.

Mikä on hankintaoikaisu ja milloin sitä voisi harkita?

Hankintaoikaisu tehdään lähettämällä kirjallinen oikaisupyyntö hankintayksikölle. Siinä tarjoaja pyytää hankintayksikköä korjaamaan virheellisen päätöksensä. Tämä pyyntö voidaan tehdä kaikentyyppisissä hankinnoissa, myös pienhankinnoissa.

Hankintayksikön on vastattava oikaisupyyntöön kohtuullisessa ajassa.

On kuitenkin huomioitava, että oikaisu on hankintayksikön harkintavallassa: Jos alkuperäistä päätöstä ei muuteta, ei oikaisupyynnön perusteella annettuun päätökseen voi enää hakea muutosta. Jos alkuperäistä hankintapäätöstä taas oikaisulla muutetaan tavalla, joka vaikuttaa tarjoajien asemaan (esimerkiksi valitaan uusi voittanut tarjoaja), syntyy asiasisältöisesti uusi päätös, joka on taas annettava tiedoksi uudelleen kaikille asianosaisille. Uuteen päätökseen on liitettävä muutoksenhakuohjeet, ja siitä voivat kaikki asianosaiset valittaa.

Yksinkertaistetusti hankintaoikaisua kannattaa käyttää silloin, kun yritys haluaa tuoda ilmi havaitsemansa epäkohdan hankintayksikölle, mutta on valmis hyväksymään alkuperäisen hankintapäätöksen ja ottamaan sen riskin, että päätöstä ei muuteta halutulla tavalla.

Jos tarjoaja tekee valituksen markkinaoikeuteen, on oikaisupyyntö toimitettava tiedoksi myös markkinaoikeudelle. Hankintaoikaisun tekeminen ei vaikuta markkinaoikeusprosessiin eikä pidennä markkinaoikeuteen tehtävän valituksen määräaikaa.

Dominuksen asiantuntijat osaavat arvioida kattavasti sen, onko oikaisun vaatiminen tilanteessa järkevää. Toinen kysymys on, olisiko sittenkin syytä tehdä (myös) valitus?

Hankintavalitus

Hankintavalitus on markkinaoikeudessa pääosin kirjallisesti käytävä oikeusprosessi. Tarjoaja tekee valituksen markkinaoikeuteen hankintayksikön päätöksestä, esimerkiksi esittää väitteen tarjouspyynnön epäselvyydestä tai vertailussa tehdystä virheestä. Se on muodollisempi prosessi kuin hankintaoikaisu, ja valitusintressin vahvuus kannattaa harkita yhdessä asiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa.

Markkinaoikeusvalitus on vaihtoehto, kun halutaan saattaa virheellinen päätös tuomioistuimen arvioitavaksi kansallisissa tai EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Silloin asiaa arvioi tuomioistuin eikä asian ratkaisu ole riippuvainen hankintayksikön harkintavallasta. Valitus on siten oikeudellisesti arvioiden tehokkaampi oikeuskeino kuin oikaisuvaatimuksen tekeminen. On kuitenkin syytä käyttää ammattilaista sen arvioimiseksi, onko valittaminen kokonaiskuva ja liiketaloudelliset seikat huomioiden järkevää. Tässä Dominuksen kokeneet hankintajuristit osaavat auttaa.

Valituksessa tulee esittää vaatimukset perusteluineen, ja jotta tämä menee prosessuaalisesti oikein ja osataan nostaa esiin juridisesti relevantit seikat, on syytä kääntyä viimeistään tässä kohtaa ammattilaisen puoleen.

Valituksen tekeminen on maksullista, ja oikeudenkäyntimaksun suuruus riippuu hankinnan arvosta. Käytännössä valitusprosessi edellyttää usein juristin apua, mikä voi lisätä kustannuksia, mutta samalla vähentää riskiä turhista valituksista. Hyvin hoidettu valitusprosessi kustannuksineen voi kuitenkin usein lopulta olla kannattava vaihtoehto, jos valitusintressi on arvioitu oikein ja valitus odotetusti menestyy.

Summa summarum

Muutoksenhakukeinojen kannattavuuden ja tehokkuuden arviointi yksittäisessä tapauksessa on ammattilaisen tehtävä. Se, että asia on osaavissa käsissä, voi viime kädessä tiputtaa kustannuksia ja vähentää turhaa huolta. Eri vaihtoehdot tulee harkita yrityksen erilaisten intressien näkökulmasta ja arvion tulee olla realistinen. Se on meidän työtämme. Valitusprosessien kustannuksia ei ole syytä kategorisesti pelätä. Avainasemassa on aina reagoida päätökseen ajoissa ja kartoittaa tilannetta ammattilaisen kanssa mahdollisimman pian. Olennaista on, että vaihtoehtojen arvioinnille ja hyvän valituksen tai oikaisupyynnön laatimiselle jää riittävästi aikaa.