Tämän ensimmäistä kertaa järjestettävän, kaikille avoimen ja maksuttoman webinaarin aiheena ovat oikeussuojakeinot julkisissa hankinnoissa.

Webinaari pidetään ke 2.4.2025 klo 9–10.30 verkossa.

Aihetta käsitellään sekä tarjoajien että hankintayksiköiden näkökulmasta käytännönläheisesti oikeuskäytännön ja muiden esimerkkien kautta.

Dominuksen ja Lexian yhteiswebinaarin tarkoituksena on esitellä aihetta sekä hankintoja läpivievän laki- ja konsulttitoimiston, että asianajotoimiston näkökulmasta, minkä ansiosta osallistujat pääsevät osaksi monipuolista keskustelua. Asiantuntijoina webinaarissa Dominuksen Iina Kajander ja Lexian Lotta Koskela.

Ilmoittaudu webinaariin jättämällä yhteystietosi. Huomioithan, että ilmoittautumisesta ei tule erillistä vahvistusta sähköpostiisi. Lähetämme osallistumislinkin webinaariin lähempänä ajankohtaa. Muistathan tarkistaa myös roskapostikansiosi.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta. Lausuntokierros on avattu ja lausunnot tulee antaa lausuntopalvelussa viimeistään 11.3.2025.

Tässä artikkelissamme on nostettu esiin muutamia keskeisimpiä hankintalakiin ehdotettuja muutoksia ja niiden taustoja. Kattavan kuvan kaikista ehdotetuista muutoksista ja niiden taustoista löydät tutustumalla lausuntokierroksella olevaan hallituksen esitystä koskevaan luonnokseen.

Lue alta kooste, mistä on kyse. 

Hallitusohjelman tavoitteet ja tausta muutosehdotuksille

Nykyinen hallitusohjelma sisältää useita hankintalakiin liittyviä kirjauksia. Hallitusohjelman jaksossa ”6.2 Reilumman kilpailun Suomi” todetaan muun ohella, että hallitus tavoittelee keskipitkällä aikavälillä julkisista hankinnoista merkittävää kustannussäästöä turvatakseen laadukkaat palvelut. Tätä tavoitetta toteuttamaan on ehdotettu muutamia melko merkittäviäkin hankintalakia koskevia uudistuksia. Osa muutoksista on kohdistettu sosiaali- ja terveyspalveluita koskevien hankintojen kehittämiseen.

Hallitus pyrkii uudistuksella parantamaan markkinoiden toimintaa, vahvistamaan kilpailua ja kilpailuneutraliteettia sekä ottamaan huomioon julkisiin hankintoihin liittyvät huoltovarmuustarpeet. Hankintaprosessien tehostamisella pyritään saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi tavoitteena on parantaa yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin.  (Lue lisää esim. täältä.)

Uudet muutokset on tarkoitettu tulevan voimaan 1.1.2026.

Keskeisten muutosten sisältö

Muutosehdotuksilla yritetään edistää hankinnan huolellista valmistelua ja markkinakartoituksen toteuttamista. Kilpailua halutaan tehostaa ja kustannuksia alentaa siten, että lakiin asetettaisiin lähtökohtainen velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja, ja tästä voidaan poiketa vain erityisen painavasta syystä. Lisäksi edellä mainittua tavoitetta tukemaan hankintalakia muutettaisiin niin, että EU-kynnysarvon ylittävä hankinta voidaan olla jakamatta osiin vain erityisistä syistä ja mahdollistetaan ratkaisusta valittaminen.  

Alla keskeisimpiä muutosehdotuksia on jaoteltu omiin otsikoihin ja kuvattu lyhyesti ehdotuksen sisältö ja muutos nykytilaan. Kyseinen luettelo ei ole kattava.

1. Hankinnan valmistelun tehostaminen ja kehittäminen

Hankintalakia halutaan muuttaa tehostamalla valmistelua ja kehittämällä hankintojen toteuttamista. Muutos tehtäisiin mm. edistämällä keinoja, joilla halutaan lisätä markkinavuoropuhelua, velvoittaa tehokkaammin jakamaan hankintoja osiin ja välttää yhden tarjouksen menettelyitä. Hankintoihin liittyvistä markkinavuoropuheluista voit lukea lisää taustaksi myös aiemmista artikkeleistamme, jotka koskivat markkinavuoropuheluiden pitämistä, ja joissa painotettiin niiden tärkeyttä.  (Hankintalain uudistamista käsittelevän työryhmän mietintö. 59->)

Esityksessä muutettaisiin ja selvennettäisiin markkinakartoitusta ja hankinnan valmisteluun osallistumista koskevia sääntöjä (ks. lakiehdotus ja 65 §:n yksityiskohtaiset perustelut) sekä kannustettaisiin hankintayksiköitä hyödyntämään markkinakartoitusta nykyistä laajemmin hankintaprosessin alkuvaiheessa. Markkinakartoituksen tekeminen säilyisi vapaaehtoisena, lukuun ottamatta yli 10 miljoonan euron hankintoja (uusi 65.3§), mutta sen merkitystä huolellisessa suunnittelussa painotettaisiin. Ehdotuksen mukaan markkinakartoitus voisi kohdistua yhteen hankintaan tai samalla kertaa voitaisiin analysoida useampia hankintoja ja selvittää markkinatarjontaa laajemmin.

Markkinakartoituksen toteutustapaa ei olisi, kuten nytkään, säännelty ja se voitaisiin toteuttaa eri keinoin, esimerkiksi vapaamuotoisin keskusteluin, hyödyntämällä erilaisia työkaluja tai julkaisemalla tietopyyntöjä. Hankintamallin soveltuvuuden arvioinnissa hankintayksikön tulisi tunnistaa ja analysoida mikä lain 5 luvussa tarkoitetusta hankintamenettelystä olisi tarkoituksenmukainen kilpailutustapa sekä mahdollisuuksien mukaan arvioida eri menettelyistä aiheutuvia kustannuksia kulloisessakin hankinnassa. Hankintamallin soveltuvuuden arvioinnissa voitaisiin lisäksi arvioida hankinnan toteutusta, sen kustannustehokkuutta sekä hankinnan jakamista osiin. Hankintayksikkö voisi toteuttaa hankintamallin soveltuvuuden arvioinnin itse tai käyttämällä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden tarkoituksenmukaisia arviointimalleja.

Hankintojen osiin jakamista koskevaa 75 pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että EU-kynnysarvon ylittävä hankintasopimus olisi lähtökohtaisesti jaettava osiin. Tismalleen tällaista ei sisälly nykylakiin. Muutosehdotukseen on esitetty myös tietyt poikkeukset, ja siten tunnistettu se tosiasia, että aina osiin jakaminen ei edesauta hankinnan tavoitteiden toteutumista. Tämän vuoksi 1 momentissa määriteltäisiin perusteet poiketa hankinnan jakamisesta. Hankintayksikkö voisi jättää hankinnan jakamatta osiin, jos se hankinnan luonteen ja laajuuden tai palvelun toteuttamistavan, hankintakokonaisuuden hallittavuuden ja kokonaisvastuun taikka jakamiseen liittyvien riskien vuoksi ei olisi perustellusta syystä mahdollista.

Muutoksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja antaa pienille ja keskisuurille yrityksille paremmat mahdollisuudet osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Hankinnan jakaminen osiin voitaisiin toteuttaa eri tavoin.

Lisäksi keskeistä on, että ehdotuksessa ehdotetaan, että hankintayksikön päätöksestä olla jakamatta hankinta osiin tulisi aiemmasta poiketen voida valittaa markkinaoikeuteen.

2. Sidosyksikköhankinnat

Hallitusohjelman mukaisesti ehdotuksessa esitetään myös aiemmin julkisuudessa paljon keskustelua aiheuttanutta sidosyksiköiden käytön rajoittamista hankintojen toteuttamisessa. Hallitusohjelman mukaisesti sidosyksiköiden käyttöä hankintojen toteuttamisessa rajoitettaisiin asettamalla sidosyksikön omistukselle yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus (10 prosenttia).

Esityksellä pyritään lisäämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin tarjouskilpailuihin sekä parannetaan hankintojen vastuullisuutta ja edistetään huoltovarmuuden ja turvallisuuden toteutumista myös sopimuskauden aikana. Ehdotuksella on myös tarkoitus parantaa hankintojen valvontaa.

Kommentoimme aihetta osittain aiemmin sidosyksikköhankintoja koskevassa artikkelissamme viime syksyltä.

3. Yksi tarjous ja velvollisuus keskeyttää hankinta

Hankintalain 125 §:n 1 momenttia muutettaisiin hankinnan keskeyttämistä koskevalta osalta siten, että avoimena menettelynä toteutettu hankinta tulisi keskeyttää, jos hankintayksikkö olisi saanut tarjouskilpailussa vain yhden tarjouksen.

Tämä on ymmärrettävästi herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Ehdotuksen mukaan yhden saadun tarjouksen tilanteissa, mikäli hankintayksikkö haluaisi edelleen täyttää hankintatarpeen julkisena hankintana, tulisi hankintayksikön järjestää hankinnasta uusi tarjouskilpailu. Hankintamenettely olisi uusittava vain kerran Säännös olisi velvoittava. Uudelleen kilpailuttamisen laiminlyönnistä voisi valittaa markkinaoikeuteen.

Hankintayksikön velvoitteesta keskeyttää hankinta yhden tarjouksen saatuaan olisi kuitenkin sallittua poiketa ensinnäkin siinä tilanteessa, jossa hankintayksikkö voi osoittaa kartoittaneensa markkinoiden tarjontaa riittävästi hankinnan kohde ja laajuus huomioiden. Poikkeaminen olisi siis sidottua tehokkaaseen markkinakartoitukseen siten, että sen myötä olisi mahdollista hyväksyä yksi saatu tarjous ilman uutta kilpailutusta, jos hankintayksikkö ei markkinoiden kuulemisesta ja näkemysten huomioon ottamisesta huolimatta olisi saanut enempää kuin yhden tarjouksen. Säännös kannustaisi hankintayksiköitä kartoittamaan 100 markkinoita ja käymään vuoropuhelua markkinoiden kanssa hankinnan tarkoituksenmukaisen toteutustavan löytämiseksi.

Poikkeaminen olisi mahdollista myös sellaisen toteutustavan analyysin osalta, jossa on arvioitu hankinnan toteuttamista tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Muutos vastaisi aiemmin käsiteltyä, ehdotettua 65 §:n muutosta. Säännöksessä ei otettaisi kantaa uuden hankintamenettelyn sisältöön.

Keskeistä kuitenkin on, että hankinnan uudelleen kilpailuttamisesta voitaisiin poiketa vain erityisen painavasta syystä. Erityisen painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi tilannetta, jossa hankinnan kohde on niin vaativa tai sen luonne tai koko on sellainen, että tarjontaa on saatavilla vain hyvin rajoitetusti. Tarjonnan rajallisuus ei kuitenkaan saa johtua siitä, että hankinnan kohde tai siihen liittyvät sopimusehdot on keinotekoisesti määritelty tavalla, joka perusteettomasti kaventaa kilpailua. Uutta hankintamenettelyä ei tarvitse käynnistää, mikäli alkuperäisessä menettelyssä on saatu tarjouksia useilta tarjoajilta, mutta lopulta vain yksi tarjous täyttää tarjouskilpailun ehdot.

4. Odotusaika ja dynaamisen hankintajärjestelmän sisäinen kilpailutus

Lisäksi vallitsevaa oikeustilaa selvennettäisiin odotusajan noudattamista koskevan sääntelyn tulkinnan osalta dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävissä hankinnoissa.150 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että arvoltaan vähintään EU-kynnysarvon suuruista hankintasopimusta ei saisi tehdä, jos asiasta on valitettu markkinaoikeuteen (automaattinen suspensio).

Muutoksella sopimuksentekokielto ulotettaisiin koskemaan myös dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävää hankintaan. Muutos ei perustu hallitusohjelmaan, vaan valvontadirektiiviin ja markkinaoikeuden ratkaisukäytäntöön.

Yhteenvetoa

Ehdotusten taustalla on tärkeitä tavoitteita, jotka kulkevat käsikädessä julkisten varojen käyttöön liittyvien taloudellisten päämäärien kanssa. Osa ehdotetuista muutoksista on käytännön hankintatoimen kannalta varsin merkittäviäkin, mutta osa ainoastaan tarkentaa ja selventää voimassa olevaa asiaintilaa.

Lausuntokierroksella eri intressitahoilta toivotaan näkemyksiä ja kommentteja muutosehdotuksiin. Nähtäväksi jää, minkä sisältöisenä lopulliset muutokset tulevat voimaan lakiin asti.

Lähteet

• Työryhmämietintö hallituksen esitykseksi hankintalain, erityisalojen hankintalain sekä rikosrekisterilain 6 b §: n muuttamiseksi
• Hankintalain muutokset lausuntokierrokselle
• Hankintalain uudistamista käsittelevän työryhmän mietintö
• Sidosyksikköhankinta puhututtaa – Miksi sidosyksikköhankinnoista nyt keskustellaan?